Sivistyskuntakone
Kuntapäättäjät tekevät usein kasvatusta ja koulutusta koskevia päätöksiä liian vähäisen tiedon pohjalta, sillä tiedot ovat hajallaan ja vaikeasti sisäistettävässä muodossa. Tämän sivuston mittareiden avulla voit tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen laatua kunnassasi ja verrata sitä koko maan tilanteeseen sekä verrokkikuntiin.
Luvut ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koostamia ja peräisin julkisista lähteistä. Verrokkikunnat ovat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatimat. Vertailukuntia valittaessa on painotettu kunnan väkilukua, ruotsinkielisten osuutta, taajama-astetta, alle 15-vuotiaiden määrää, väestön koulutustasoa ja työpaikkaomavaraisuutta.
Perusopetus
Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys kunnissa 2018–2030
Perusopetuksen kokonaiskustannuksista opetukseen käytetään
Opetuksen ohella kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi tilavuokrat, kuljetuskustannukset ja IT-kulut.
Oppimisen tuen päätökset perusopetuksessa yhteensä
Kiusaamista kokeneiden tai siihen osallistuneiden osuus perusopetuksen oppilaista
Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys 2018–30
Perusopetuksen oppilasmäärää tarkastellaan vuoteen 2030 asti, sillä silloin perusopetuksen aloittava ikäluokka on nyt jo syntynyt ja ennuste on melko tarkka. Opetuksen osuus kustannuksista perustuu kuntien tilinpäätöstietoihin. Virheet luvuissa johtuvat kuntien tiliöimiskäytännöistä. Kiusaamista kokeneiden vastaukset ovat keskiarvo luokkien 4.–5. ja 8.–9. vastauksista.
Varhaiskasvatus
Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 96 % kolme vuotta täyttäneistä lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen.
Mikäli kunnan lapsista yli 35 % osallistuu yksityisen järjestäjän varhaiskasvatukseen, vaarantaa yksityisen toimijan vetäytyminen markkinoilta varhaiskasvatuksen saatavuuden.
3-5-vuotiaiden lasten osallistumisaste päiväkodin varhaiskasvatukseen
Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kunnassa
Varhaiskasvatuksen osallistumisaste voi ylittää 100 %, mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu myös muiden kuntien lapsia. Tarkastelussa on päiväkodissa annettava varhaiskasvatus.
Toisen asteen koulutus
Lukion oppimateriaaleihin ja välineisiin käytetty summa opiskelijaa kohden
Alueen ammatillisesta koulutuksesta työllistyneet ja jatko-opintoihin lähteneet vuosi opintojen jälkeen
Oppimateriaalitiedot on kerätty kuntien tilinpäätöksistä. Mahdolliset virheet johtuvat kuntien tiliöimiskäytännöistä. Työllistyneiden ja jatko-opintoihin lähteneiden osalta tarkastellaan vain niitä alueen ammatillisia oppilaitoksia, joihin kunta voi vaikuttaa omistajaohjauksella.
Maahanmuuttajat
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten määrä kunnassa suhteessa asukaslukuun
Maahanmuuttajien määrä vaikuttaa esimerkiksi esi- ja perusopetuksen valmistavassa opetuksessa tarvittaviin resursseihin sekä kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen.
Alueellinen T&K-toiminta
T&K-panostukset suhteessa väkilukuun
Alueen yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä kunnan omistusosuus alueen ammattikorkeakoulusta
Kunnan omistusosuus alueen ammattikorkeakoulusta
T&K-panostukset sisältävät sekä yksityiset että julkiset tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetyt menot.
Kansalaisopistot ja taiteen perusopetus
Taiteen perusopetusta annetaan kunnissa mm. musiikkiopistoissa, kuvataidekouluissa ja sirkuskouluissa.
Kansalaisopistojen tarjoama opetustuntimäärä 1 000 asukasta kohden
Taiteen perusopetukseen kohdennetut rahat asukasta kohden
Kunnat järjestävät kansalaisopistojen opetusta usein yhdessä ja niissä tapauksissa kuvaajan tunnit on jaettu kuntien kesken asukasmäärään pohjautuen.